<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://dc.ads.linkedin.com/collect/?pid=91701&amp;fmt=gif">

Blogi

Kokonaisvaltainen ketterä kehitys on Mtechin valttikortti

Julkaissut Mtech 27.3.2018 12:05

Nykyajan nopeatempoisessa yritysmaailmassa organisaatioiden on oltava ketteriä kehittymään. Moni yritys tekee jo tiimitason ketterää kehitystä. Jotta ketteryydestä saadaan kaikki irti asiakkaalle, tulee se ulottaa kokonaisvaltaisesti koko organisaatioon.

Yritysmaailmassa vauhti kiihtyy. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset lisääntyvät jatkuvasti ja yhä kovemmalla tahdilla. Yritysten on kyettävä pysymään junassa mukana, mutta samalla vaihtamaan tarvittaessa nopeasti suuntaa. Siis yritysten on oltava ketteriä kehittymään.

Ketterä kehitys tunnetaan jo laajalti yritysmaailmassa ja sitä hyödynnetään erityisesti ohjelmistoalalla. Se on yleisnimitys erilaisille ohjelmistokehitysmenetelmille, joille tyypillisiä ominaisuuksia ovat toimivuus, suora viestintä ja nopea muutoksiin reagointi.

Ketterässä kehityksessä ohjelmistokehitys pilkotaan osiin

Ketterissä menetelmissä ohjelmistokehitys on pilkottu osiin. Tällä pyritään tyypillisesti minimoimaan riskejä, lisäämään oppimista aikaisessa vaiheessa palautteen ja vuorovaikutuksen avulla sekä saavuttamaan nopeampaa arvontuotantoa. Osiin pilkottuja kehitysjaksoja kutsutaan sprinttisykleiksi.

Ensin tuoteomistaja kerää tietoa ohjelmiston kehitystarpeista eri sidosryhmiltä. Tämän jälkeen tuoteomistaja priorisoi tehtävät tiimin työjonoon. Lopuksi tuoteomistaja ja tiimi pilkkovat tehtävät pieniksi ja varmistavat, että ne ovat selkeitä.

Tämän jälkeen on vuorossa sprinttisykli. Sprinttisyklissä tiimi valitsee työjonolta sen verran töitä, mitä pystyvät syklin aikana tekemään. Syklin aikana tiimi tekee suunnittelua, vaatimusanalyysia, ohjelmistosuunnittelua, koodausta, testausta ja dokumentointia. Kukin sprinttisykli kestää yleensä noin pari viikkoa.

Lähtökohtaisesti kunkin kehitysosion lopuksi pyritään julkaisukelpoisen ohjelmiston aikaansaamiseen. Lisäksi arvioidaan projektia uudelleen ja päätetään seuraavan kehitysosion sisällöstä.

ketterä kehitys kansikuva.jpg

Ville Pöllänen (vasemmalla) ja Hannes Laukkanen ovat Mtechin ohjelmoijia ja työskentelevät kokonaisvaltaisen ketterän kehityksen parissa. Taustalla seinällä näkyy käyttäjätarinoita. Niissä kuvataan eri osaprojektien skenaario: kenelle tehdään, mitä tehdään ja miksi, sekä mitkä ovat osaprojektin hyväksymiskriteerit. Käyttäjätarinat on tarkoitus saada aina kahden viikon sprintin eli kehitysjakson aikana valmiiksi.

Ketterästä kohti kokonaisvaltaista ketteryyttä

Mtech Digital Solutions Oy on hyödyntänyt ketterää kehitystä toiminnassaan jo vuosia. Nyt yritys on mennyt askeleen pidemmälle.

”Moni organisaatio tekee jo tiimitason ketterää kehitystä. Kuitenkin jos halutaan liiketoiminnan näkökulmasta kaikki hyöty, on ajateltava laajemmin kuin vain tiimityöskentelyä. Mtech haluaa tehdä laajempaa, kokonaisvaltaista ketterää kehitystä, joka ulottuu kaikkialle”, Triari Oy:n konsultti Teemu Toivonen sanoo.

Toisin sanoen, jotta ketteryys tuottaa asiakkaalle mahdollisimman paljon hyötyä, tulee ajattelumalli olla omaksuttu koko organisaation tasolla.

Ketterän digitalisaation osaamista tarjoavalla Triari Oy:lla on Mtechin kanssa meneillään yhteinen ketterän kehityksen projekti. Päämääränä on kehittää Mtechin ohjelmistokehitystoimintaa ketteräksi kokonaisvaltaisesti.

Faba on ensimmäinen asiakasyritys, jolle Mtech on tehnyt pilotin uudesta toimintamallista. Ketterää kokonaisvaltaista kehitystä on kokeiltu Faban liiketoiminta-alueella, ja palaute on ollut yrityksen toimitusjohtajaa myöden positiivista.

Asiakasyhteistyötä, vuorovaikutusta ja läpinäkyvyyttä – joustavasti

Mtech haluaa kokonaisvaltaisella ketterällä kehityksellä tuoda yritysasiakkailleen kokonaisvaltaisempaa palveluntarjontaa. Ohjelmistokehityksen lisäksi asiakkaalle voidaan tarjota liiketoimintalähtöistä konseptointia ja mahdollisuutta johtaa tehokkaasti yrityksen tuotekehitystä.

Teemu Toivosen mukaan kokonaisvaltaisessa ketterässä kehityksessä kyse on ennen kaikkea kokonaisuuden optimoinnista. Koko ohjelmistokehitysprosessi pyritään saamaan sujuvaksi ja joustavaksi, asiakkaan ideasta aina tuotantoon asti – koko organisaation tasolla.

Koska ketterässä kehityksessä pitkät projektit pilkotaan pieniksi osiksi, asiakas pystyy tehokkaasti johtamaan tuotekehitystä. Asiakkaan on helpompaa reagoida ja vaihtaa tarvittaessa suunnitelmia kehitysprosessin aikana. Samalla ohjelmistojen kehittämisen läpimenoajat nopeutuvat ja asiakasyhteistyö, vuorovaikutus sekä läpinäkyvyys syvenevät.

”Aiemmin kustannustehokkuus oli yrityksille usein tärkeintä. Nykyään nopeutta pidetään kuitenkin vähintään yhtä tärkeänä, kun yritysmaailman hektisyys on lisääntynyt. Kokonaisketteryys tukee molempia, sekä kustannustehokkuutta että nopeutta”, Toivonen selittää.

Vaikka suunnitelmia ja dokumentaatiota tehdään kehittämisen aikana, ne ovat jouhevia. Suunnitelmien orjallista noudattamista tärkeämpää on nopea muutoksiin reagointi ja kokonaisvaltaista dokumentointia tärkeämpää on itse sovellus ja sen toimivuus.

”Tuotekehityksessä tulee aina ongelmia vastaan. Tässä mallissa ongelmat huomataan aiemmin, jolloin niihin on helpompaa ja halvempaa reagoida. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä kalliimpaa se on”, Toivonen selittää.

 

Topics: Ohjelmistokehitys, Ketterä kehitys